Olin jo päättänyt, että pidän jatkossa vain yhden viikoittaisen punnituspäivän, jotta edistystä olisi helpompi seurata. Olen kuitenkin sijoittanut vaa'an kotona niin näkyvälle paikalle, etten lähestulkoon pääse sängystä ylös hyppäämättä vaa'alle, joten harva se aamu painolukemat tulee tarkistettua. Tänään onkin juhlatunnelmaa ilmassa, sillä vaaka näytti 101,0 kg! Lähestytään kaksinumeroista painoa ja pudotusta on yhteensä 5,7 kg!! Jee!
Tällainen pudotusmäärä alkaa jo jonkin verran tuntua vaatteissakin, vaikka massaa on vieläkin hurjasti. Tarttis hankkia vyö! Ihanaa, odotan innolla sitä aikaa kun saan hankkia upeita uusia vaatteita. Tällä hetkellä yritän olla vaatteidenostolakossa, koska en ole lähelläkään tavoitelukemia eikä huvita käyttää rahaa väliaikaisiin vaatteisiin. Omista kaapeista löytyy kyllä paljon uudenveroisia liian pieniä vaatteita, joita pikku hiljaa saan otettua käyttöön.
Olen aina rakastanut kauniita vaatteita, mutta tavallaan olosuhteiden pakosta (isoille ihmisille ei löydy paljon valikoimaa) olen pukeutunut viime vuodet aika tylsästi. Toisaalta itseään ei edes halua korostaa vaatteilla, kun on tyytymätön omaan ulkonäköönsä. Fantastinen ajatus, että jossain vaiheessa voin ihan vapaasti valita, mitä pistän ylleni ja valinta riippuu täysin siitä, mistä itse pidän eikä siitä, mahtuuko vaate päälle.
Joudun työssäni usein puhumaan yleisölle sekä esiintymään mediassakin. Pidän esiintymisestä, mutta pukeutumisasiat ovat olleet hankalia, kun en ole löytänyt mieleisiäni asuja tai vaatteissani on aina tuntunut, että kiristää, puristaa tai ei istu hyvin. Luonnollisesti tällainen vaikuttaa myös esityksen sisältöön, jos ei muuten niin itse kokemanani epävarmuuden tunteena. Voi kuinka iloinen olen siitäkin, että minun ei tarvitse enää tulevaisuudessa sietää näitä ongelmia! Eikä ehkä tarvitse vältellä kameroita tai videokuvaamista, kun luotan siihen, että näytän hyvältä. Kun pääsen tavoitteeseeni, (mikä se sitten onkaan - normaalipaino, hyvän olon paino!) aion palkinnoksi mennä pukeutumisneuvojalle ja ostaa hienoimmat kuteet ja kalleimmat vetimet mitä Stockalta löytyy :) Minä aion olla AINA siisti ja huoliteltu ja tyylikäs.
Minulla on myös teesi, jonka mukaan hyvin pukeutuvat normaalipainoiset ihmiset menestyvät työelämässä lihavia (ja monesti, olosuhteiden pakosta, ei niin tyylikkäästi pukeutuvia) paremmin. Ylennystä odotellessa!
torstai 22. syyskuuta 2011
tiistai 20. syyskuuta 2011
Asiaa pihvistä
Aamun paino oli 101,9 kg. Tasaisen varmasti tämä etenee!
Viime viikon työmatkarupeama sujui hyvin, mutta kuten ounastelinkin, ilta muodostui melko kosteaksi. Drinksuja oli runsaasti ja vähän vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta hauskaa oli! Syömisten suhteen reissu meni paremmin kuin odotin. Tarjolla oli joka aterialla jotain salaattia, jota pääasiassa söin.
On ihmeellistä, kuinka nopeasti keho tottuu tietynlaiseen ruokaan. Olimme viikonloppuna sukulaisten luona illallisella, ja tarjolla oli kunnon pihvi ja peruna -tyyppistä settiä. Olin päättänyt, etten ala nirsoilemaan nyt enkä myöhemminkään, en halua että tavallisuudesta poikkeavasta ruokavaliosta tulee numero. Ruoka maistui erinomaiselta ja nautin todella makuelämyksistä. Rangaistus tuli kuitenkin myöhemmin illalla. Vatsaani kivisti ja turvotti niin etten saanut yöllä nukuttua. Olo oli kerrassaan tukala. Huh. Raakavihannes- ja hedelmälinjalle siirtyessäni minulle ei tullut minkäänlaisia oireita ja nyt kun muutaman viikon kokeilun jälkeen syön annoksen normaalia ruokaa, palaute on välitön. Olisiko tämä merkki siitä, että ehkäpä kuitenkaan ihmisten ei "kuuluisi" syödä sellaista ruokaa, mihin niin monet meistä ovat tottuneet?
Viime viikon työmatkarupeama sujui hyvin, mutta kuten ounastelinkin, ilta muodostui melko kosteaksi. Drinksuja oli runsaasti ja vähän vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta hauskaa oli! Syömisten suhteen reissu meni paremmin kuin odotin. Tarjolla oli joka aterialla jotain salaattia, jota pääasiassa söin.
On ihmeellistä, kuinka nopeasti keho tottuu tietynlaiseen ruokaan. Olimme viikonloppuna sukulaisten luona illallisella, ja tarjolla oli kunnon pihvi ja peruna -tyyppistä settiä. Olin päättänyt, etten ala nirsoilemaan nyt enkä myöhemminkään, en halua että tavallisuudesta poikkeavasta ruokavaliosta tulee numero. Ruoka maistui erinomaiselta ja nautin todella makuelämyksistä. Rangaistus tuli kuitenkin myöhemmin illalla. Vatsaani kivisti ja turvotti niin etten saanut yöllä nukuttua. Olo oli kerrassaan tukala. Huh. Raakavihannes- ja hedelmälinjalle siirtyessäni minulle ei tullut minkäänlaisia oireita ja nyt kun muutaman viikon kokeilun jälkeen syön annoksen normaalia ruokaa, palaute on välitön. Olisiko tämä merkki siitä, että ehkäpä kuitenkaan ihmisten ei "kuuluisi" syödä sellaista ruokaa, mihin niin monet meistä ovat tottuneet?
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Detoxin loppu
Detox-juuri päättyi eilen. Paino 102,5 kg. Pitäisi ehkä ottaa käyttöön säännöllinen viikoittainen punnituspäivä, niin olisi helpompi seurata edistymistä. Olisi varmasti myös motivoivaa jatkossa, jos ottaisi nyt strategisia mittoja mittanauhalla. Näkisi konkreettisemmin muutoksen, joka on tapahtumassa. Mittaaminen on vaan niin kamalan tylsää ja inhottavaa, kun joutuu katselemaan omia makkaroitaan...
Olen suunnitellut liikuntaharrastuksen aloittamista jo pitkään. Olo on ollut niin raskas, että ajatus ei ole juuri houkutellut. Nyt kun olemus kevenee päivä päivältä, liikunnastakin on tulossa varteenotettavampi vaihtoehto. Pitäisi vielä saada henkisesti itsestään irti se, että menee jumppaan läkähtymään hengiltä. Alussa se on kamalaa, mutta palkitsevaa kun huomaa kunnon kohentuvan suhteellisen nopeasti. Sitten kun pääsen kaksinumeroiseen painolukuun!
Syömisissä olen jatkanut raakaravintopainotteista ruokavaliota. Loppuviikon olen työmatkalla, jossa syömiset ja juomiset tulevat olemaan varmasti aika erilaisia kuin mihin olen totutellut. Tiedossa on illanviettoa ja juhlimistakin. Kohtuudessa yritetään pysyä! :)
Olen suunnitellut liikuntaharrastuksen aloittamista jo pitkään. Olo on ollut niin raskas, että ajatus ei ole juuri houkutellut. Nyt kun olemus kevenee päivä päivältä, liikunnastakin on tulossa varteenotettavampi vaihtoehto. Pitäisi vielä saada henkisesti itsestään irti se, että menee jumppaan läkähtymään hengiltä. Alussa se on kamalaa, mutta palkitsevaa kun huomaa kunnon kohentuvan suhteellisen nopeasti. Sitten kun pääsen kaksinumeroiseen painolukuun!
Syömisissä olen jatkanut raakaravintopainotteista ruokavaliota. Loppuviikon olen työmatkalla, jossa syömiset ja juomiset tulevat olemaan varmasti aika erilaisia kuin mihin olen totutellut. Tiedossa on illanviettoa ja juhlimistakin. Kohtuudessa yritetään pysyä! :)
lauantai 10. syyskuuta 2011
Hiphei
Eilinen valittaminen kannatti. Aamulla vaaka näytti 103,3 kg, eli 600 g vähemmän kuin eilen. Yhteensä pudotusta on nyt 3,5 kg (noin kolmessa viikossa). Näköjään paino ei välttämättä laske aivan tasaisesti, vaan hyppäyksittäin.
Tästä on taas hyvä jatkaa uudella tarmolla kohti viikonlopun haasteita. Pienten lasten äidillä viikonloput kun ovat monesti arkea työläämpiä. Aamu alkoi tänäänkin noin klo 6, kun 2-vuotias kipusi sänkyymme, ja minulle jäi noin 30 cm tilaa sängyn reunalta. Mies tietenkin jatkoi nukkumistaan ilman mitään häiriötä, mutta itselläni ei ollut enää minkäänlaista saumaa saada levättyä. Kieltämättä aamukaffe tällaisena liian aikaisena aamuna on houkutteleva ajatus!
Tästä on taas hyvä jatkaa uudella tarmolla kohti viikonlopun haasteita. Pienten lasten äidillä viikonloput kun ovat monesti arkea työläämpiä. Aamu alkoi tänäänkin noin klo 6, kun 2-vuotias kipusi sänkyymme, ja minulle jäi noin 30 cm tilaa sängyn reunalta. Mies tietenkin jatkoi nukkumistaan ilman mitään häiriötä, mutta itselläni ei ollut enää minkäänlaista saumaa saada levättyä. Kieltämättä aamukaffe tällaisena liian aikaisena aamuna on houkutteleva ajatus!
perjantai 9. syyskuuta 2011
Hiljaa hyvä tulee?
Paino putoaa, mutta kamalan hitaasti. Aamun lukemat olivat 103,9 kg. Olo on hyvä. Olen ollut ilman alkoholia ja kahvia ja syönyt 80 % raakaravintoa, kasviksia ja hedelmiä kypsentämättöminä. Viljaa, maitotuotteita ja lihaa/kalaa vain erittäin pieniä määriä. Sokeripitoisia ruokia ja herkkuja en ole syönyt (yhtä pullaa lukuunottamatta!) lainkaan. Vettä juon ainakin kaksinkertaisen määrän aiempaan verrattuna, ehkä 3-4 litraa.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa askeettiselta, minusta ei ole tuntunut, että joutuisin luopumaan mistään. Asiaa auttaa myös se, että kuuntelen kehoani. Jos minun kovasti tekee mieli jotain, sallin sen itselleni. Makeanhimoa ei kuitenkaan ole ollut, mikä on aivan uskomatonta. Sitä paitsi monet hedelmätkin ovat niin makeita, että niitä syömällä pärjää mainiosti.
Yleensä juon aamulla vihersmoothien, päivällä syön salaattia (jossa lisukkeena fetaa/savulohta tms, jottei mene liian tiukkapipoiseksi) ja illalla sitten vaihtelevasti salaattia, pähkinöitä tai hedelmiä. Havaintona on, että energiaa riittää paremmin kuin ennen, väsymys on vähäisempää eikä nälkäkään ole vaivannut. Aikaisemmin saatoin vetää lounaalla suuren satsin nepalilaista tai thai-ruokaa. Tällä hetkellä vatsani ei varmasti vetäisi edes sellaista määrää riisiä kuin mitä olen aiemmin syönyt!
Kun mietin tekemieni ruokailumuutosten suuruutta, ihmettelen kovasti, miksei paino ole reagoinut yhtä paljon muutokseen. Pohdin jopa, olenko syönyt liian vähän, jolloin elimistö menee säästöliekille. En usko, että asia on näin. Käytän kuitenkin pelkkien rehujen lisäksi pähkinöitä ja salaattiin laitan öljyä. Plus että salaatissa on näitä ei-vihannespitoisia sattumia. Jotenkin en voi uskoa että söisin liikaakaan. Mielitekojakaan ei ole, joten en ole jatkuvasti napostelemassa jotakin.
Suoraan sanoen ärsyttää! Tietysti hyvä ja terve olo on jo sinänsä arvokasta ja olen siitä iloinen, mutta oli tässä tarkoitus myös menettää elopainoa. Yritän malttaa mieleni ja odotella rauhassa vielä muutaman päivän. Jos muutosta ei ala näkyä, pitää ruveta tarkemmin setvimään asiaa ja pitää vaikka ruokapäiväkirjaa jonkin aikaa.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa askeettiselta, minusta ei ole tuntunut, että joutuisin luopumaan mistään. Asiaa auttaa myös se, että kuuntelen kehoani. Jos minun kovasti tekee mieli jotain, sallin sen itselleni. Makeanhimoa ei kuitenkaan ole ollut, mikä on aivan uskomatonta. Sitä paitsi monet hedelmätkin ovat niin makeita, että niitä syömällä pärjää mainiosti.
Yleensä juon aamulla vihersmoothien, päivällä syön salaattia (jossa lisukkeena fetaa/savulohta tms, jottei mene liian tiukkapipoiseksi) ja illalla sitten vaihtelevasti salaattia, pähkinöitä tai hedelmiä. Havaintona on, että energiaa riittää paremmin kuin ennen, väsymys on vähäisempää eikä nälkäkään ole vaivannut. Aikaisemmin saatoin vetää lounaalla suuren satsin nepalilaista tai thai-ruokaa. Tällä hetkellä vatsani ei varmasti vetäisi edes sellaista määrää riisiä kuin mitä olen aiemmin syönyt!
Kun mietin tekemieni ruokailumuutosten suuruutta, ihmettelen kovasti, miksei paino ole reagoinut yhtä paljon muutokseen. Pohdin jopa, olenko syönyt liian vähän, jolloin elimistö menee säästöliekille. En usko, että asia on näin. Käytän kuitenkin pelkkien rehujen lisäksi pähkinöitä ja salaattiin laitan öljyä. Plus että salaatissa on näitä ei-vihannespitoisia sattumia. Jotenkin en voi uskoa että söisin liikaakaan. Mielitekojakaan ei ole, joten en ole jatkuvasti napostelemassa jotakin.
Suoraan sanoen ärsyttää! Tietysti hyvä ja terve olo on jo sinänsä arvokasta ja olen siitä iloinen, mutta oli tässä tarkoitus myös menettää elopainoa. Yritän malttaa mieleni ja odotella rauhassa vielä muutaman päivän. Jos muutosta ei ala näkyä, pitää ruveta tarkemmin setvimään asiaa ja pitää vaikka ruokapäiväkirjaa jonkin aikaa.
maanantai 5. syyskuuta 2011
Muutoksia
Käyn epäsäännöllisen säännöllisesti vaa'alla. Tänä aamuna lukema näytti 104,1 kg, joten alaspäin mennään. Tahti ei ole ollut huimaava sitten viime punnituksen, mutta tällä hetkellä suurimmat muutokset ovat tapahtumassa oman pään sisällä. Janoan tietoa ravintoasioista. Tietoa on ja kaikki vaikuttaa kovin ristiriitaiselta. Jossain sanotaan, että tee näin ja toinen ihan yhtä pätevä asiantuntija on päinvastaista mieltä. Yhtä totuutta ei varmasti ole, joten nyt teen ihmiskokeita itselläni, millainen ruokavalio sopii minulle ja miten haluan elää.
Detox-kuurista on puolet takana. Rehellisesti sanoen en ole aivan varma, onko tästä ollut minulle hyötyä. Jos ei hyötyä, ei haittaakaan! Jatkan kuurin loppuun.
Tällä hetkellä kiinnostus kohdistuu kasvispuolelle. Olen toista päivää raakaravinnolla. Ihmeellistä, että pelkillä rehuilla todella voi pärjätä, eikä nälkä ole vaivannut sen paremmin kuin minkäänlaiset makeanhimot! Jatkan raakaravintokokeilua vielä ainakin muutaman päivän nähdäkseni, mitä keho sanoo.
Detox-kuurista on puolet takana. Rehellisesti sanoen en ole aivan varma, onko tästä ollut minulle hyötyä. Jos ei hyötyä, ei haittaakaan! Jatkan kuurin loppuun.
Tällä hetkellä kiinnostus kohdistuu kasvispuolelle. Olen toista päivää raakaravinnolla. Ihmeellistä, että pelkillä rehuilla todella voi pärjätä, eikä nälkä ole vaivannut sen paremmin kuin minkäänlaiset makeanhimot! Jatkan raakaravintokokeilua vielä ainakin muutaman päivän nähdäkseni, mitä keho sanoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)