Elämä on kaaosta. Tuntuu, että kaikki kaatuu päälle samaan aikaan. Töissä on ollut yliluonnollinen kiire, työkaverit sairaina, joten on pitänyt tehdä omien töiden lisäksi muidenkin töitä. Kotona on remonttia ja muutenkin kovasti hoidettavia ja järjesteltäviä asioita. Taloudelliset asiat huolettavat, sillä useita suuria hankintoja ajoittuu tehtäväksi kuukauden sisään. Samaan aikaan tietysti lapset sairastuvat ja omakin olo on nuutunut. Tässä yhtälössä ruoka-asiat ovat jääneet paitsioon. On verrattomasti helpompaa ja nopeampaa lämmittää maksalaatikkoa, kuin vääntää smoothieta ja salaattia.
Jotenkin hassua on, että koen eläneeni tässä tilanteessa kovin huonoa ja paheellista elämää, kun olen syönyt ns. tavallista ruokaa ja jopa hieman herkkuja. Loppujen lopuksi syömisessäni ei ole ollut ylilyöntejä, olen syönyt pienehköjä annoksia ja ihan terveellistä settiä, mm. paljon kalaa. Tarkoitus on kuitenkin ehdottomasti palata enempi kasvispainoitteisuuteen, heti kun tästä akuuteimmasta vaiheesta selviän.
Ennen hirmuisen kiirevaiheen alkamista huomasin löytäneeni minulle sopivan ruokailurytmin ja ruoka-ainesten koiostumuksen. Päivän ateriat menisivät jotakuinkin näin:
Aamulla smoothie
Lounaaksi salaatti (voi olla fetaa, katkarapuja tms höysteenä)
Päivälliseksi salaattia + ns. tavallista ruokaa (lämmintä/kypsennettyä)
Tarvitatessa välipaloiksi hedelmiä/pähkinöitä
Taannoisen lämpimästä ruoasta saaneeni vatsanväänteiden seurauksena olen tietoisesti syönyt tavallista ruokaa päivittäin. En halua totutella kokonaan raakaan ravintoon, jos se tarkoittaa, että kaikesta muusta syömisestä rangaistaan vatsakivulla. Olen kuitenkin aina nauttinut suunnattomasti kulinaristisista elämyksistä, enkä voi kuvitella, että luopuisin täysin kaikesta kypsennetystä. Parempi siis ylläpitää jonkinlaista suhdetta myös kypsennettyyn ruokaan!
Summa summarum: Paino, kuten otsikosta ilmeneekin, oli aamulla tasan 100. Jei! Vaikka pudotustahti on ollut nyt erittäinkin hidas, niin olen silti iloinen. Menin aamulla vastahakoisesti vaa'alle, sillä odotin jopa plus-tulosta verrattuna aiempaan. Nyt sainkin uutta intoa! IHAN KOHTA ollaan kaksinumeroisissa lukemissa!! Yritin aamulla suostutella vaakaa näyttämään 99,9 asettumalla vähän eri tavoin vaa'an päälle ja jakamalla painoa enemmän toiselle jalalle jne. Vaaka ei lämmennyt huijausyrityksilleni, joten kai se on vaan rehdisti jatkettava salaatinsyöntiä :)
maanantai 10. lokakuuta 2011
torstai 22. syyskuuta 2011
Pukeutumisesta
Olin jo päättänyt, että pidän jatkossa vain yhden viikoittaisen punnituspäivän, jotta edistystä olisi helpompi seurata. Olen kuitenkin sijoittanut vaa'an kotona niin näkyvälle paikalle, etten lähestulkoon pääse sängystä ylös hyppäämättä vaa'alle, joten harva se aamu painolukemat tulee tarkistettua. Tänään onkin juhlatunnelmaa ilmassa, sillä vaaka näytti 101,0 kg! Lähestytään kaksinumeroista painoa ja pudotusta on yhteensä 5,7 kg!! Jee!
Tällainen pudotusmäärä alkaa jo jonkin verran tuntua vaatteissakin, vaikka massaa on vieläkin hurjasti. Tarttis hankkia vyö! Ihanaa, odotan innolla sitä aikaa kun saan hankkia upeita uusia vaatteita. Tällä hetkellä yritän olla vaatteidenostolakossa, koska en ole lähelläkään tavoitelukemia eikä huvita käyttää rahaa väliaikaisiin vaatteisiin. Omista kaapeista löytyy kyllä paljon uudenveroisia liian pieniä vaatteita, joita pikku hiljaa saan otettua käyttöön.
Olen aina rakastanut kauniita vaatteita, mutta tavallaan olosuhteiden pakosta (isoille ihmisille ei löydy paljon valikoimaa) olen pukeutunut viime vuodet aika tylsästi. Toisaalta itseään ei edes halua korostaa vaatteilla, kun on tyytymätön omaan ulkonäköönsä. Fantastinen ajatus, että jossain vaiheessa voin ihan vapaasti valita, mitä pistän ylleni ja valinta riippuu täysin siitä, mistä itse pidän eikä siitä, mahtuuko vaate päälle.
Joudun työssäni usein puhumaan yleisölle sekä esiintymään mediassakin. Pidän esiintymisestä, mutta pukeutumisasiat ovat olleet hankalia, kun en ole löytänyt mieleisiäni asuja tai vaatteissani on aina tuntunut, että kiristää, puristaa tai ei istu hyvin. Luonnollisesti tällainen vaikuttaa myös esityksen sisältöön, jos ei muuten niin itse kokemanani epävarmuuden tunteena. Voi kuinka iloinen olen siitäkin, että minun ei tarvitse enää tulevaisuudessa sietää näitä ongelmia! Eikä ehkä tarvitse vältellä kameroita tai videokuvaamista, kun luotan siihen, että näytän hyvältä. Kun pääsen tavoitteeseeni, (mikä se sitten onkaan - normaalipaino, hyvän olon paino!) aion palkinnoksi mennä pukeutumisneuvojalle ja ostaa hienoimmat kuteet ja kalleimmat vetimet mitä Stockalta löytyy :) Minä aion olla AINA siisti ja huoliteltu ja tyylikäs.
Minulla on myös teesi, jonka mukaan hyvin pukeutuvat normaalipainoiset ihmiset menestyvät työelämässä lihavia (ja monesti, olosuhteiden pakosta, ei niin tyylikkäästi pukeutuvia) paremmin. Ylennystä odotellessa!
Tällainen pudotusmäärä alkaa jo jonkin verran tuntua vaatteissakin, vaikka massaa on vieläkin hurjasti. Tarttis hankkia vyö! Ihanaa, odotan innolla sitä aikaa kun saan hankkia upeita uusia vaatteita. Tällä hetkellä yritän olla vaatteidenostolakossa, koska en ole lähelläkään tavoitelukemia eikä huvita käyttää rahaa väliaikaisiin vaatteisiin. Omista kaapeista löytyy kyllä paljon uudenveroisia liian pieniä vaatteita, joita pikku hiljaa saan otettua käyttöön.
Olen aina rakastanut kauniita vaatteita, mutta tavallaan olosuhteiden pakosta (isoille ihmisille ei löydy paljon valikoimaa) olen pukeutunut viime vuodet aika tylsästi. Toisaalta itseään ei edes halua korostaa vaatteilla, kun on tyytymätön omaan ulkonäköönsä. Fantastinen ajatus, että jossain vaiheessa voin ihan vapaasti valita, mitä pistän ylleni ja valinta riippuu täysin siitä, mistä itse pidän eikä siitä, mahtuuko vaate päälle.
Joudun työssäni usein puhumaan yleisölle sekä esiintymään mediassakin. Pidän esiintymisestä, mutta pukeutumisasiat ovat olleet hankalia, kun en ole löytänyt mieleisiäni asuja tai vaatteissani on aina tuntunut, että kiristää, puristaa tai ei istu hyvin. Luonnollisesti tällainen vaikuttaa myös esityksen sisältöön, jos ei muuten niin itse kokemanani epävarmuuden tunteena. Voi kuinka iloinen olen siitäkin, että minun ei tarvitse enää tulevaisuudessa sietää näitä ongelmia! Eikä ehkä tarvitse vältellä kameroita tai videokuvaamista, kun luotan siihen, että näytän hyvältä. Kun pääsen tavoitteeseeni, (mikä se sitten onkaan - normaalipaino, hyvän olon paino!) aion palkinnoksi mennä pukeutumisneuvojalle ja ostaa hienoimmat kuteet ja kalleimmat vetimet mitä Stockalta löytyy :) Minä aion olla AINA siisti ja huoliteltu ja tyylikäs.
Minulla on myös teesi, jonka mukaan hyvin pukeutuvat normaalipainoiset ihmiset menestyvät työelämässä lihavia (ja monesti, olosuhteiden pakosta, ei niin tyylikkäästi pukeutuvia) paremmin. Ylennystä odotellessa!
tiistai 20. syyskuuta 2011
Asiaa pihvistä
Aamun paino oli 101,9 kg. Tasaisen varmasti tämä etenee!
Viime viikon työmatkarupeama sujui hyvin, mutta kuten ounastelinkin, ilta muodostui melko kosteaksi. Drinksuja oli runsaasti ja vähän vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta hauskaa oli! Syömisten suhteen reissu meni paremmin kuin odotin. Tarjolla oli joka aterialla jotain salaattia, jota pääasiassa söin.
On ihmeellistä, kuinka nopeasti keho tottuu tietynlaiseen ruokaan. Olimme viikonloppuna sukulaisten luona illallisella, ja tarjolla oli kunnon pihvi ja peruna -tyyppistä settiä. Olin päättänyt, etten ala nirsoilemaan nyt enkä myöhemminkään, en halua että tavallisuudesta poikkeavasta ruokavaliosta tulee numero. Ruoka maistui erinomaiselta ja nautin todella makuelämyksistä. Rangaistus tuli kuitenkin myöhemmin illalla. Vatsaani kivisti ja turvotti niin etten saanut yöllä nukuttua. Olo oli kerrassaan tukala. Huh. Raakavihannes- ja hedelmälinjalle siirtyessäni minulle ei tullut minkäänlaisia oireita ja nyt kun muutaman viikon kokeilun jälkeen syön annoksen normaalia ruokaa, palaute on välitön. Olisiko tämä merkki siitä, että ehkäpä kuitenkaan ihmisten ei "kuuluisi" syödä sellaista ruokaa, mihin niin monet meistä ovat tottuneet?
Viime viikon työmatkarupeama sujui hyvin, mutta kuten ounastelinkin, ilta muodostui melko kosteaksi. Drinksuja oli runsaasti ja vähän vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta hauskaa oli! Syömisten suhteen reissu meni paremmin kuin odotin. Tarjolla oli joka aterialla jotain salaattia, jota pääasiassa söin.
On ihmeellistä, kuinka nopeasti keho tottuu tietynlaiseen ruokaan. Olimme viikonloppuna sukulaisten luona illallisella, ja tarjolla oli kunnon pihvi ja peruna -tyyppistä settiä. Olin päättänyt, etten ala nirsoilemaan nyt enkä myöhemminkään, en halua että tavallisuudesta poikkeavasta ruokavaliosta tulee numero. Ruoka maistui erinomaiselta ja nautin todella makuelämyksistä. Rangaistus tuli kuitenkin myöhemmin illalla. Vatsaani kivisti ja turvotti niin etten saanut yöllä nukuttua. Olo oli kerrassaan tukala. Huh. Raakavihannes- ja hedelmälinjalle siirtyessäni minulle ei tullut minkäänlaisia oireita ja nyt kun muutaman viikon kokeilun jälkeen syön annoksen normaalia ruokaa, palaute on välitön. Olisiko tämä merkki siitä, että ehkäpä kuitenkaan ihmisten ei "kuuluisi" syödä sellaista ruokaa, mihin niin monet meistä ovat tottuneet?
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Detoxin loppu
Detox-juuri päättyi eilen. Paino 102,5 kg. Pitäisi ehkä ottaa käyttöön säännöllinen viikoittainen punnituspäivä, niin olisi helpompi seurata edistymistä. Olisi varmasti myös motivoivaa jatkossa, jos ottaisi nyt strategisia mittoja mittanauhalla. Näkisi konkreettisemmin muutoksen, joka on tapahtumassa. Mittaaminen on vaan niin kamalan tylsää ja inhottavaa, kun joutuu katselemaan omia makkaroitaan...
Olen suunnitellut liikuntaharrastuksen aloittamista jo pitkään. Olo on ollut niin raskas, että ajatus ei ole juuri houkutellut. Nyt kun olemus kevenee päivä päivältä, liikunnastakin on tulossa varteenotettavampi vaihtoehto. Pitäisi vielä saada henkisesti itsestään irti se, että menee jumppaan läkähtymään hengiltä. Alussa se on kamalaa, mutta palkitsevaa kun huomaa kunnon kohentuvan suhteellisen nopeasti. Sitten kun pääsen kaksinumeroiseen painolukuun!
Syömisissä olen jatkanut raakaravintopainotteista ruokavaliota. Loppuviikon olen työmatkalla, jossa syömiset ja juomiset tulevat olemaan varmasti aika erilaisia kuin mihin olen totutellut. Tiedossa on illanviettoa ja juhlimistakin. Kohtuudessa yritetään pysyä! :)
Olen suunnitellut liikuntaharrastuksen aloittamista jo pitkään. Olo on ollut niin raskas, että ajatus ei ole juuri houkutellut. Nyt kun olemus kevenee päivä päivältä, liikunnastakin on tulossa varteenotettavampi vaihtoehto. Pitäisi vielä saada henkisesti itsestään irti se, että menee jumppaan läkähtymään hengiltä. Alussa se on kamalaa, mutta palkitsevaa kun huomaa kunnon kohentuvan suhteellisen nopeasti. Sitten kun pääsen kaksinumeroiseen painolukuun!
Syömisissä olen jatkanut raakaravintopainotteista ruokavaliota. Loppuviikon olen työmatkalla, jossa syömiset ja juomiset tulevat olemaan varmasti aika erilaisia kuin mihin olen totutellut. Tiedossa on illanviettoa ja juhlimistakin. Kohtuudessa yritetään pysyä! :)
lauantai 10. syyskuuta 2011
Hiphei
Eilinen valittaminen kannatti. Aamulla vaaka näytti 103,3 kg, eli 600 g vähemmän kuin eilen. Yhteensä pudotusta on nyt 3,5 kg (noin kolmessa viikossa). Näköjään paino ei välttämättä laske aivan tasaisesti, vaan hyppäyksittäin.
Tästä on taas hyvä jatkaa uudella tarmolla kohti viikonlopun haasteita. Pienten lasten äidillä viikonloput kun ovat monesti arkea työläämpiä. Aamu alkoi tänäänkin noin klo 6, kun 2-vuotias kipusi sänkyymme, ja minulle jäi noin 30 cm tilaa sängyn reunalta. Mies tietenkin jatkoi nukkumistaan ilman mitään häiriötä, mutta itselläni ei ollut enää minkäänlaista saumaa saada levättyä. Kieltämättä aamukaffe tällaisena liian aikaisena aamuna on houkutteleva ajatus!
Tästä on taas hyvä jatkaa uudella tarmolla kohti viikonlopun haasteita. Pienten lasten äidillä viikonloput kun ovat monesti arkea työläämpiä. Aamu alkoi tänäänkin noin klo 6, kun 2-vuotias kipusi sänkyymme, ja minulle jäi noin 30 cm tilaa sängyn reunalta. Mies tietenkin jatkoi nukkumistaan ilman mitään häiriötä, mutta itselläni ei ollut enää minkäänlaista saumaa saada levättyä. Kieltämättä aamukaffe tällaisena liian aikaisena aamuna on houkutteleva ajatus!
perjantai 9. syyskuuta 2011
Hiljaa hyvä tulee?
Paino putoaa, mutta kamalan hitaasti. Aamun lukemat olivat 103,9 kg. Olo on hyvä. Olen ollut ilman alkoholia ja kahvia ja syönyt 80 % raakaravintoa, kasviksia ja hedelmiä kypsentämättöminä. Viljaa, maitotuotteita ja lihaa/kalaa vain erittäin pieniä määriä. Sokeripitoisia ruokia ja herkkuja en ole syönyt (yhtä pullaa lukuunottamatta!) lainkaan. Vettä juon ainakin kaksinkertaisen määrän aiempaan verrattuna, ehkä 3-4 litraa.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa askeettiselta, minusta ei ole tuntunut, että joutuisin luopumaan mistään. Asiaa auttaa myös se, että kuuntelen kehoani. Jos minun kovasti tekee mieli jotain, sallin sen itselleni. Makeanhimoa ei kuitenkaan ole ollut, mikä on aivan uskomatonta. Sitä paitsi monet hedelmätkin ovat niin makeita, että niitä syömällä pärjää mainiosti.
Yleensä juon aamulla vihersmoothien, päivällä syön salaattia (jossa lisukkeena fetaa/savulohta tms, jottei mene liian tiukkapipoiseksi) ja illalla sitten vaihtelevasti salaattia, pähkinöitä tai hedelmiä. Havaintona on, että energiaa riittää paremmin kuin ennen, väsymys on vähäisempää eikä nälkäkään ole vaivannut. Aikaisemmin saatoin vetää lounaalla suuren satsin nepalilaista tai thai-ruokaa. Tällä hetkellä vatsani ei varmasti vetäisi edes sellaista määrää riisiä kuin mitä olen aiemmin syönyt!
Kun mietin tekemieni ruokailumuutosten suuruutta, ihmettelen kovasti, miksei paino ole reagoinut yhtä paljon muutokseen. Pohdin jopa, olenko syönyt liian vähän, jolloin elimistö menee säästöliekille. En usko, että asia on näin. Käytän kuitenkin pelkkien rehujen lisäksi pähkinöitä ja salaattiin laitan öljyä. Plus että salaatissa on näitä ei-vihannespitoisia sattumia. Jotenkin en voi uskoa että söisin liikaakaan. Mielitekojakaan ei ole, joten en ole jatkuvasti napostelemassa jotakin.
Suoraan sanoen ärsyttää! Tietysti hyvä ja terve olo on jo sinänsä arvokasta ja olen siitä iloinen, mutta oli tässä tarkoitus myös menettää elopainoa. Yritän malttaa mieleni ja odotella rauhassa vielä muutaman päivän. Jos muutosta ei ala näkyä, pitää ruveta tarkemmin setvimään asiaa ja pitää vaikka ruokapäiväkirjaa jonkin aikaa.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa askeettiselta, minusta ei ole tuntunut, että joutuisin luopumaan mistään. Asiaa auttaa myös se, että kuuntelen kehoani. Jos minun kovasti tekee mieli jotain, sallin sen itselleni. Makeanhimoa ei kuitenkaan ole ollut, mikä on aivan uskomatonta. Sitä paitsi monet hedelmätkin ovat niin makeita, että niitä syömällä pärjää mainiosti.
Yleensä juon aamulla vihersmoothien, päivällä syön salaattia (jossa lisukkeena fetaa/savulohta tms, jottei mene liian tiukkapipoiseksi) ja illalla sitten vaihtelevasti salaattia, pähkinöitä tai hedelmiä. Havaintona on, että energiaa riittää paremmin kuin ennen, väsymys on vähäisempää eikä nälkäkään ole vaivannut. Aikaisemmin saatoin vetää lounaalla suuren satsin nepalilaista tai thai-ruokaa. Tällä hetkellä vatsani ei varmasti vetäisi edes sellaista määrää riisiä kuin mitä olen aiemmin syönyt!
Kun mietin tekemieni ruokailumuutosten suuruutta, ihmettelen kovasti, miksei paino ole reagoinut yhtä paljon muutokseen. Pohdin jopa, olenko syönyt liian vähän, jolloin elimistö menee säästöliekille. En usko, että asia on näin. Käytän kuitenkin pelkkien rehujen lisäksi pähkinöitä ja salaattiin laitan öljyä. Plus että salaatissa on näitä ei-vihannespitoisia sattumia. Jotenkin en voi uskoa että söisin liikaakaan. Mielitekojakaan ei ole, joten en ole jatkuvasti napostelemassa jotakin.
Suoraan sanoen ärsyttää! Tietysti hyvä ja terve olo on jo sinänsä arvokasta ja olen siitä iloinen, mutta oli tässä tarkoitus myös menettää elopainoa. Yritän malttaa mieleni ja odotella rauhassa vielä muutaman päivän. Jos muutosta ei ala näkyä, pitää ruveta tarkemmin setvimään asiaa ja pitää vaikka ruokapäiväkirjaa jonkin aikaa.
maanantai 5. syyskuuta 2011
Muutoksia
Käyn epäsäännöllisen säännöllisesti vaa'alla. Tänä aamuna lukema näytti 104,1 kg, joten alaspäin mennään. Tahti ei ole ollut huimaava sitten viime punnituksen, mutta tällä hetkellä suurimmat muutokset ovat tapahtumassa oman pään sisällä. Janoan tietoa ravintoasioista. Tietoa on ja kaikki vaikuttaa kovin ristiriitaiselta. Jossain sanotaan, että tee näin ja toinen ihan yhtä pätevä asiantuntija on päinvastaista mieltä. Yhtä totuutta ei varmasti ole, joten nyt teen ihmiskokeita itselläni, millainen ruokavalio sopii minulle ja miten haluan elää.
Detox-kuurista on puolet takana. Rehellisesti sanoen en ole aivan varma, onko tästä ollut minulle hyötyä. Jos ei hyötyä, ei haittaakaan! Jatkan kuurin loppuun.
Tällä hetkellä kiinnostus kohdistuu kasvispuolelle. Olen toista päivää raakaravinnolla. Ihmeellistä, että pelkillä rehuilla todella voi pärjätä, eikä nälkä ole vaivannut sen paremmin kuin minkäänlaiset makeanhimot! Jatkan raakaravintokokeilua vielä ainakin muutaman päivän nähdäkseni, mitä keho sanoo.
Detox-kuurista on puolet takana. Rehellisesti sanoen en ole aivan varma, onko tästä ollut minulle hyötyä. Jos ei hyötyä, ei haittaakaan! Jatkan kuurin loppuun.
Tällä hetkellä kiinnostus kohdistuu kasvispuolelle. Olen toista päivää raakaravinnolla. Ihmeellistä, että pelkillä rehuilla todella voi pärjätä, eikä nälkä ole vaivannut sen paremmin kuin minkäänlaiset makeanhimot! Jatkan raakaravintokokeilua vielä ainakin muutaman päivän nähdäkseni, mitä keho sanoo.
keskiviikko 31. elokuuta 2011
Jihuu
Tämän aamun punnitus näytti 104,4 kg. Kyllä niitä kiloja alkaa lähteä! Nyt yhteensä -2,4 kg. Olo on huomattavasti kevyempi kuin normaalisti ja mieli iloinen orastavasta flunssasta huolimatta. Olen iloinen, että painonpudotus on lähtenyt kunnolla käyntiin ja ilmassa puhaltavat muutoksen tuulet!
Nyt ensisijaisena tavoitteena olisi päästä takaisin kaksinumeroiseen painoon. Yli sadan kilon paino on jotain täysin käsittämättöman järkyttävää, en pysty mieltämään itseäni yli satakiloisena! Se on tämän hetken todellisuus, mutta toivottavasti ei enää pitkään!
Viime talvena yritin löytää toppahousuja, jotka olisivat mahtuneet päälle ja joissa olisi voinut liikkua vapaasti. Kaikki housut tuntuivat kinnaavan reisistä, jos ylipäänsä niitä sai jalkaankaan. Ja ne, jotka menivät jalkaan joten kuten, olivat aivan liian pitkälahkeisia. Toivottavasti tulevana talvena saan sopivat toppahousut ja pääsen lumileikkeihin riehumaan lasten kanssa. Tällaisia pieniä ajatuksia ja haaveita pulpahtaa päähän ja on ilahduttavaa, kun huomaa etteivät haaveet ole mitenkään saavuttamattomia.
Nyt ensisijaisena tavoitteena olisi päästä takaisin kaksinumeroiseen painoon. Yli sadan kilon paino on jotain täysin käsittämättöman järkyttävää, en pysty mieltämään itseäni yli satakiloisena! Se on tämän hetken todellisuus, mutta toivottavasti ei enää pitkään!
Viime talvena yritin löytää toppahousuja, jotka olisivat mahtuneet päälle ja joissa olisi voinut liikkua vapaasti. Kaikki housut tuntuivat kinnaavan reisistä, jos ylipäänsä niitä sai jalkaankaan. Ja ne, jotka menivät jalkaan joten kuten, olivat aivan liian pitkälahkeisia. Toivottavasti tulevana talvena saan sopivat toppahousut ja pääsen lumileikkeihin riehumaan lasten kanssa. Tällaisia pieniä ajatuksia ja haaveita pulpahtaa päähän ja on ilahduttavaa, kun huomaa etteivät haaveet ole mitenkään saavuttamattomia.
tiistai 30. elokuuta 2011
Puhdistusta, päivä 5
Olen puhdistuskuurilla nyt viidettä päivää. Olo on hyvä. En tiedä, onko se MethodDrainen ansiota vai johtuuko hyvä olo muista tekemistäni muutoksista. MethodDraine kuuri koostuu tiivisteestä, jota sekoitetaan joka aamu tilkka 1,5 litraan vettä ja litkua nautitaan pitkin päivää. Tiivisteen ainesosat ovat:
Tiivistetty omenamehu*, tapiokasiirappi*, vesi, agavesiirappi*, tamarindin hedelmäliha* (Tamarindus indica L. - 480 mg/12ml), luontaiset makuaineet, tiivistetty mustaseljamarjamehu*, kuivauutteet: vihreä tee* (Camellia sinensi L. - 120 mg/12 ml), artisokan lehti* (Cynara scolymus L. - 100 mg/12 ml), koivun lehti* (Betula pendula Roth - 100 mg/12 ml), rakkolevä (Fucus vesiculosus L. 50 mg/12 ml), mesiangervo* (Filipendula ulmaria (L.) Maxim - 50 mg/ 12 ml), voikukan juuri* (Taraxacum officinale Weber - 50 mg/12 ml), fenkolin siemen* (Foeniculum vulgare Miller - 50 mg/ 12 ml), takiaisen juuri* (Arctium lappa L. - 25 mg/12 ml), ketoorvokin kukka* (Viola tricolor L. - 25 mg/12 ml), maltodekstriini* (Tähdellä merkityt luomua)
Ainesosat eivät näytä kovin haitallisilta, joten väliäkö sillä, toimiiko tämä vai olisiko tilanne sama ilman MethodDraineakin. Jotenkin kuitenkin tuntuu ainakin psykologisesti, että tehoa on enemmän, kun joka aamu sekoittelee yskänlääkepullon näköisestä pullosta päivän satsit!
Litkun juomisen lisäksi olen yrittänyt juoda muutenkin paljon vettä, jättänyt kahvin ja mustan teen pois, pyrkinyt välttämään makeaa ja vaaleaa leipää. Olen syönyt ihan normaalia ruokaa, mutta pyrkinyt tavallista pienempiin annoksiin. Jännää on se, että makeanhimoa ei toistaiseksi ole ollut nimeksikään. Olen yleensä aika kova pullahiiri.
Vaa'alla en ole käynyt päivittäin, mutta viimeksi käydessäni kolme päivää sitten se näytti 105,9 kg. Josko huomenaamulla muistaisi taas käydä tarkistamassa tilanteen!
Pari ensimmäistä päivää kärsin pienestä päänsärystä, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään valittamista. Nukuttaa vain vietävästi, kun ei ole koko ajan kittaamassa kahvia! Kannattaisi varmaan satsata myös kunnon yöuniin, voisi parantaa elämänlaatua olennaisesti...
Tiivistetty omenamehu*, tapiokasiirappi*, vesi, agavesiirappi*, tamarindin hedelmäliha* (Tamarindus indica L. - 480 mg/12ml), luontaiset makuaineet, tiivistetty mustaseljamarjamehu*, kuivauutteet: vihreä tee* (Camellia sinensi L. - 120 mg/12 ml), artisokan lehti* (Cynara scolymus L. - 100 mg/12 ml), koivun lehti* (Betula pendula Roth - 100 mg/12 ml), rakkolevä (Fucus vesiculosus L. 50 mg/12 ml), mesiangervo* (Filipendula ulmaria (L.) Maxim - 50 mg/ 12 ml), voikukan juuri* (Taraxacum officinale Weber - 50 mg/12 ml), fenkolin siemen* (Foeniculum vulgare Miller - 50 mg/ 12 ml), takiaisen juuri* (Arctium lappa L. - 25 mg/12 ml), ketoorvokin kukka* (Viola tricolor L. - 25 mg/12 ml), maltodekstriini* (Tähdellä merkityt luomua)
Ainesosat eivät näytä kovin haitallisilta, joten väliäkö sillä, toimiiko tämä vai olisiko tilanne sama ilman MethodDraineakin. Jotenkin kuitenkin tuntuu ainakin psykologisesti, että tehoa on enemmän, kun joka aamu sekoittelee yskänlääkepullon näköisestä pullosta päivän satsit!
Litkun juomisen lisäksi olen yrittänyt juoda muutenkin paljon vettä, jättänyt kahvin ja mustan teen pois, pyrkinyt välttämään makeaa ja vaaleaa leipää. Olen syönyt ihan normaalia ruokaa, mutta pyrkinyt tavallista pienempiin annoksiin. Jännää on se, että makeanhimoa ei toistaiseksi ole ollut nimeksikään. Olen yleensä aika kova pullahiiri.
Vaa'alla en ole käynyt päivittäin, mutta viimeksi käydessäni kolme päivää sitten se näytti 105,9 kg. Josko huomenaamulla muistaisi taas käydä tarkistamassa tilanteen!
Pari ensimmäistä päivää kärsin pienestä päänsärystä, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään valittamista. Nukuttaa vain vietävästi, kun ei ole koko ajan kittaamassa kahvia! Kannattaisi varmaan satsata myös kunnon yöuniin, voisi parantaa elämänlaatua olennaisesti...
torstai 25. elokuuta 2011
Seuraava askel
Olen näköjään onnistunut räpeltämään niin, että ensimmäinen kirjoitukseni näkyy viimeisimpänä. Bloggaaminen vaatii vielä opettelua!
Olen yrittänyt viime päivinä virittäytyä hieman keveämpään elämäntapaan ilman mitään ehdottomia kieltäytymisiä. Esimerkiksi työmatkalla söin normaalia ruokaa ja otin jälkiruokaakin. Kuitenkin joka kerta, kun otin jotain lautaselleni, mietin, haluanko oikeasti tätä ja riittäisikö vähempi määrä. Pyrin valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten kalaa. Söin hitaammin ja nautin mauista. Tällä tavoin todella vähempikin riittää! Lopputulos oli se, että en kokenut jääneeni mistään paitsi eikä runsaankaan buffetpöydän antimista jäänyt ähky, vaan hyvä ja reipas olo.
Paino oli ennen matkaa 106,1, eli -700 g alkupainoon nähden. Työmatkalla en varmasti laihtunut, vaikka en mättänyt ruokaa ihan entiseen tahtiin. Pitää puntaroida vielä loppuviikosta. Olen käynyt vaa'alla aamulla ennen kun olen laittanut mitään suuhuni, joten jos aamulla unohtaa punnituksen, niin pitää odottaa seuraavaan aamuun - iltapäivän paino on varmasti jotain ihan muuta kuin aamun paino.
Nyt on sitten aloitettava "virallisesti" painon pudotus sekä hyvän olon ja terveyden tavoittelu. Aloitan MethodDraine detoxilla, joka on 20 päivän elimistöä puhdistava kuuri. Nettikeskusteluista päätellen joiltakin kokeilijoilta on joitakin kiloja pudonnut tätä ainetta nauttien. En tiedä, onko tämä huuhaata, mutta ei siitä kaiketi haittaakaan voi olla. Kokeillaan. Yritän tänään hankkia MethodDrainen, jos löydän sitä lähellä olevasta luontaistuotekaupasta. Netistä tilatessa toimitukseen saattaa kulua parikin viikkoa, eikä nyt jouda odottamaan!
Olen yrittänyt viime päivinä virittäytyä hieman keveämpään elämäntapaan ilman mitään ehdottomia kieltäytymisiä. Esimerkiksi työmatkalla söin normaalia ruokaa ja otin jälkiruokaakin. Kuitenkin joka kerta, kun otin jotain lautaselleni, mietin, haluanko oikeasti tätä ja riittäisikö vähempi määrä. Pyrin valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten kalaa. Söin hitaammin ja nautin mauista. Tällä tavoin todella vähempikin riittää! Lopputulos oli se, että en kokenut jääneeni mistään paitsi eikä runsaankaan buffetpöydän antimista jäänyt ähky, vaan hyvä ja reipas olo.
Paino oli ennen matkaa 106,1, eli -700 g alkupainoon nähden. Työmatkalla en varmasti laihtunut, vaikka en mättänyt ruokaa ihan entiseen tahtiin. Pitää puntaroida vielä loppuviikosta. Olen käynyt vaa'alla aamulla ennen kun olen laittanut mitään suuhuni, joten jos aamulla unohtaa punnituksen, niin pitää odottaa seuraavaan aamuun - iltapäivän paino on varmasti jotain ihan muuta kuin aamun paino.
Nyt on sitten aloitettava "virallisesti" painon pudotus sekä hyvän olon ja terveyden tavoittelu. Aloitan MethodDraine detoxilla, joka on 20 päivän elimistöä puhdistava kuuri. Nettikeskusteluista päätellen joiltakin kokeilijoilta on joitakin kiloja pudonnut tätä ainetta nauttien. En tiedä, onko tämä huuhaata, mutta ei siitä kaiketi haittaakaan voi olla. Kokeillaan. Yritän tänään hankkia MethodDrainen, jos löydän sitä lähellä olevasta luontaistuotekaupasta. Netistä tilatessa toimitukseen saattaa kulua parikin viikkoa, eikä nyt jouda odottamaan!
perjantai 19. elokuuta 2011
Jostain on aloitettava
Tämä blogi on ennen kaikkea oma päiväkirjani, jonne merkitsen muistiin omia ajatuksiani ja tavoitteitani sekä askelia kohti tavoitteiden toteutumista. Jos tänne eksyy lukijoita, toivotan kaikki tervetulleiksi!
Tavoitteeni on painonpudotus ja hyvien, terveyttä ja hyvinvointia lisäävien asioiden lisääminen elämääni. Hyvien juttujen vallatessa alaa, huonoille jää pakostakin vähemmän tilaa. Blogin rooli tässä hommassa on tehdä hankkeesta "virallinen".Toivon blogin antavan lisäpotkua silloin, kun sitä tarvitaan sekä tiettyä jatkuvuutta tähän kaiketi pitkään hankkeeseen!
Painossa minulla on paljon pudotettavaa. Aion altistaa itseni erilaisille kokeiluille siitä, miten paino lähtee putoamaan ja mikä omassa kehossa tuntuu oikealle. Muutamia minua kiinnostavia asioita ovat detox ja superfoodit, Xtravaganza sekä treenaaminen. Mikään näistä ei ole vielä tällä hetkellä osa elämääni, mutta kaikki tulee muuttumaan. Pian.
Tavoitteeni on painonpudotus ja hyvien, terveyttä ja hyvinvointia lisäävien asioiden lisääminen elämääni. Hyvien juttujen vallatessa alaa, huonoille jää pakostakin vähemmän tilaa. Blogin rooli tässä hommassa on tehdä hankkeesta "virallinen".Toivon blogin antavan lisäpotkua silloin, kun sitä tarvitaan sekä tiettyä jatkuvuutta tähän kaiketi pitkään hankkeeseen!
Painossa minulla on paljon pudotettavaa. Aion altistaa itseni erilaisille kokeiluille siitä, miten paino lähtee putoamaan ja mikä omassa kehossa tuntuu oikealle. Muutamia minua kiinnostavia asioita ovat detox ja superfoodit, Xtravaganza sekä treenaaminen. Mikään näistä ei ole vielä tällä hetkellä osa elämääni, mutta kaikki tulee muuttumaan. Pian.
Vatsatautinen
Olen ollut pari päivää vatsataudissa. Jos jotain positiivista asiasta haluaa hakea, niin tämähän on vauhdikas startti painonpudotukselle. Olo ei tosin ole kehuttava. Ajattelin aloittaa virallisesti elämänmuutosta ensi viikolla. Olen alkuviikosta työmatkalla pari päivää, mutta sen jälkeen olisi otollinen aika oikealle startille.
Uskaltauduin vasta nyt vaa'alle. 106,8 kg. Kääk. Voin vakuuttaa, etten ole aikoihin punninnut itseäni.
Olen ollut koko aikuisikäni ylipainoinen, mutta nämä ovat ehdottomasti ennätyslukemat. Olen aikaisemmin laihduttanut Painonvartijoiden avulla, lukuisia kertoja vuosien varrella. Olen onnistunut laihtumaan, mutta lyhytjänteisenä ihmisenä homma on jotensakin aina jäänyt kesken ennen kuin olen päässyt lähelleköön ihannepainoani. Kun pudotettavaa on paljon, Painonvartijoiden malli kestää ikuisuuden. Jotenkin rupesi myös tympimään ne ohjaajat!
Viimeksi olen laihduttanut vuonna 2006. Tuolloin hyvin alkanut projekti jäi kesken, kun aloin odottaa esikoistani. Ensimmäinen raskaus ei kuitenkaan tuonut lisäkiloja lainkaan. Sen jälkeen onkin kiloja kertynyt kiitettävästi. Oli toinen raskaus ja lasten hoitoa kotona, jolloin jääkaappi oli koko ajan ulottuvilla. Olen palannut työelämään jo yli 1,5 vuotta sitten, mutta kilot eivät ole ottaneet lähteäkseen (en ole kyllä muuta tehnytkään kuin odotellut.. ja odotellessa vähän napostellut).
Nyt on muutoksen aika!
Uskaltauduin vasta nyt vaa'alle. 106,8 kg. Kääk. Voin vakuuttaa, etten ole aikoihin punninnut itseäni.
Olen ollut koko aikuisikäni ylipainoinen, mutta nämä ovat ehdottomasti ennätyslukemat. Olen aikaisemmin laihduttanut Painonvartijoiden avulla, lukuisia kertoja vuosien varrella. Olen onnistunut laihtumaan, mutta lyhytjänteisenä ihmisenä homma on jotensakin aina jäänyt kesken ennen kuin olen päässyt lähelleköön ihannepainoani. Kun pudotettavaa on paljon, Painonvartijoiden malli kestää ikuisuuden. Jotenkin rupesi myös tympimään ne ohjaajat!
Viimeksi olen laihduttanut vuonna 2006. Tuolloin hyvin alkanut projekti jäi kesken, kun aloin odottaa esikoistani. Ensimmäinen raskaus ei kuitenkaan tuonut lisäkiloja lainkaan. Sen jälkeen onkin kiloja kertynyt kiitettävästi. Oli toinen raskaus ja lasten hoitoa kotona, jolloin jääkaappi oli koko ajan ulottuvilla. Olen palannut työelämään jo yli 1,5 vuotta sitten, mutta kilot eivät ole ottaneet lähteäkseen (en ole kyllä muuta tehnytkään kuin odotellut.. ja odotellessa vähän napostellut).
Nyt on muutoksen aika!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)